Ehkä eniten ennalta jännännyt hetki vaunun väsäämisessä on nyt ohi, ja menestyksellä:
Sähkö, tuo näkymätön mutta silti niin tuhoisa voima. Pysyykö se piuhoissa vai ei? Hetki ennen koekäyttöä illan hämärtyessä tarkistetaan vielä kytkennät. Marineasta hankitun sähkökeskuksen perään on kytketty yksi pistorasia, pistorasiassa on lamppu, virrat on-asennossa. Sitten vaan pistoke kourassa viimeiset avemariat, johto seinään ja kurkistus sisäpuolelle: jos kaikki toimii…
… se näyttää tältä. Tarzan bundolo!
Sähköistyksessä jekkuna on, että tuossa sähkökeskuksessa (Mastervoltin Inverterswitch) on kaksi sähkön sisäänmenoa. Toiseen johdetaan sähköverkosta tuleva virta, ja toinen kytketään invertteriin. Invertteri taas on laite, jonka ottopää on kiinni 12 voltin akustossa ja antorööristä tulee tavallista 230 voltin verkkovirtaa.
Kun sähkökaapeli on kytkettynä, akusto latautuu. Mutta heti kun sähkökaapeli irroitetaan tai sähköt katkeavat muuten, osaa sähkökeskus vaihtaa syötön invertterin puolelle. Koska vaunun peruslämmitys toimii sähköllä, tarkoittaa tämä, että suunnitelman mukaisella akkukapasiteetilla vaunu pysyy sähköistä irrallaan lämpimänä vähintään kuusi tuntia — 6 tuntia siinä tapauksessa, että lämmitin joutuu käymään jatkuvasti, todennäköisesti hyvin eristetty vaunu ei tuota edellytä.
Tämä kaunis visio ei vielä ole totta, sillä akut, laturit ja invertteri ovat vielä hankkimatta, enkä tiedä koska pienillä tuloilla nitkutellen noihin on varaa. Kaikki oleellinen on onneksi jo hallussa.
Lämmitys toteutetaan lattialämmityskaapelilla ja -termostaatilla siten, että kaapeli vedetään kupariputken sisällä neljä kertaa vaunun etupuoliskon ympäri. Seinille tulee siis neljä päällekkäistä kupariputkea lämpöä hohkaamaan. Kupari puskuroi lämpöä ja koska putki on luonnollisesti sisällään kulkevaa lämmityskaapelia suurempi, tulee lämpöä luovuttavaa pinta-alaakin hieman enemmän.
Näin hankalaan ratkaisuun on syynsä: lämmitys haukkaa sähköä näin vain 575 wattia, teho jakautunuu tasaisesti ja löyhyää ensisijaisesti vain sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Lisäksi tavallinen sähköpatteri resonoisi varmasti subbarin tsunamien tahtiin, mutta putken saa todennäköisesti dempattua hyvin.
Tulevaisuudessa vaunuun olisi mukava laittaa myöskin veneilijöille kehitetty diesellämmitin. Viiden litran vetoinen perusbensakanisteri riittäisi vaunussa ~80 tunnin lämmitykseen.
